Kesä - mikä ihana hyötyliikunnan aikakausi!

Näin ensimmäistä kesää rivitalossa asuvana olen huomannut, että oman pihan kunnossa pitäminen käy liikunnasta. Takapihamme oli ollut entisen asukkaan jäljiltä useita vuosia täysin hoitamaton ja erilaiset puskat, luonnonkukat ja istutetut kasvit rehottivat miten sattuu. Aloitin kitkemällä rönsyilevän "seinäruusun" sekä poistamalla kaksi pensasta. Ihan käsittämätöntä miten paljon juurakkoa kasvit keräävät. Vatsalihakset olivat melko hellänä parin päivän ähellyksen jälkeen. Kaivoin myös muutamia vuosia(kymmeniä?) vanhoja istutuksia ylös ja myrkytin voikukkia. Tämän kaltaista hommaa riittää vielä pitkälle kesään, vaikka takapihamme ei ole kuin ehkä parikymmentä neliötä.

Suurin työllistäjä takapihalla on kuitenkin ollut terassiprojekti. Päätimme jo viime vuonna muuttaessamme, että haluamme katetun terassin, jolla on sitten mukava istua kauniita ja vähemmän kauniita kesäiltoja. Olemme tehneet hommia leppoisasti muutaman tunnin päivävauhdilla säiden salliessa ja pikkuhiljaa alkaa olla valmista. 

En olisi ikinä uskonut, että nautin näin suunnattomasti oman pihan laittamisesta, ja että siinä puuhassa vierähtää helposti tunti jos toinenkin viikon aikana. Kyllä tällä keinolla jo kesäaikaan terveysliikuntasuosituksen täyttää helposti! Kunnossapitohommia sekä erilaisia istutus- ja kylvöpuuhia riittää koko kesälle ihan varmasti.

Ja kun nyt tästä hyötyliikunnasta aloin paasata, niin huomaan, että ikkunatkin voisi pestä joku päivä, samoin matot... Että jos ei näin kesällä kuntosali houkuta, ei haittaa, sillä muitakin mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.

Hyötyliikunnantäyteistä kesän alkua! 

Ei tämä nyt vielä ihan valmis ole... Mutta ei tarvitsekaan!
(c) Jenni A

 

Sohva selässä, tuoli takapuolessa

Kukapa ei olisi törmännyt viime aikoina juttuihin istumisen vaaroista. Pitkäaikaisen makaamisen haitoista on tiedetty jo kauan ja varmasti jokainen voi jo omasta kokemuksestaan allekirjoittaa pitkällisen makaamisen aiheuttamat kolotukset koko kroppaan. Mutta kun ei vain jaksaisi seistä koko aikaa ja sehän alkaa sattuakin pitemmän päälle...

Niinpä niin. Oudokseltaan jalat varmasti väsyvät pitkistä seisomisjaksoista. Ja ehkä myös ihan peruskunto saattaa hankaloittaa pitkää seisoskelua: kroppa ei vain jaksa kannatella itseään pystyasennossa. Kuulostaa vähän hassulta. Mitenkä kehoa sitten voisi harjoittaa pitempiin seisomisjaksoihin? Ensinnäkin kannattaa lisätä aktiivisuutta maltillisesti, eikä kerralla pyrkiäkään täydellisiin tapojen muutoksiin. 

Etenkin toimistotyöläisille tarkoitettuja vinkkejä olenkin käsitellyt jo täällä, mutta onhan muitakin ammatteja, joissa istutaan paljon. Esimerkiksi kaupan kassalla työskentelevä lösähtää helposti tuoliinsa, joten vuorottelu istumisen ja seisomisen välillä olisi erittäin tärkeää. Suosittelisinkin keksimään itselle sopivan vuorottelukeinon, esimerkiksi aina asiakkaiden ollessa kassalla, seison ja vain jos on hiljaista, voin istua. Tai toisinpäin. Muutamia askeleita voisi myös pyrkiä ottamaan, jotta keho ei väsyisi yhdessä asennossa töröttämiseen. Pystyisikö paikallaan vaikka kävelemään muutaman askeleen edes takaisin, kun ei ole asiakkaita? Mitenkä sinä voisit omassa työssäsi vähentää istumisaikaa?

Mietin monesti opiskelijoita ja heidän arkeaan. Ensin päivä istutaan luennoilla ja oppitunneilla ja sitten vielä senkin jälkeen pitäisi istua lukien tenttiin. Onneksi opiskeluaika on väliaikaista ja kestää vain muutaman vuoden, joten hirveän suurta vahinkoa ei pääse syntymään, jos muistaa kuitenkin luentojen välillä jalotella, seisoa tai ehkä venytellä ja pyrkii kulkemaan oppilaitokseen kävellen tai pyöräillen. Myös kotilukuaikaa voi jaksottaa niin, että kerran tunnissa pitää muutaman minuutin tauon, nousee ylös ja vähän jaloittelee. Hyvä olisi, jos kerran illassa ehtisi vaikka ihan ulos asti ja tekisi pienen happihyppelyn lukujen välissä. Ei välttämättä edes mitään hikilenkkiä, vaan vain rauhallinen 15 minuutin kävelykin tekisi terää sekä aivoille että kropalle.

Monille hankalinta on kotona vapaa-ajalla puuhastelu. Rankan työ- tai opiskelupäivän jälkeen sitä haluaa vain lösähtää sohvalle ja katsella telkkaria, vaikka tosiasiassa pieni puuhastelu tekisi sata kertaa parempaa. Esimerkiksi siivousta voi hyvin jakaa viikolle usealle päivälle, jolloin siivouspäivästä ei tule niin rankkaa. Jos yhtenä päivänä imuroi, toisena pesee vessan, kolmantena silittää pyykit, urakka helpottuu ja siivouksesta saattaa tulla jopa mukavaa, kun sitä ei ole kerralla niin paljoa. 

Näin kesän kynnyksellä puutarhanhoito nousee ajankohtaiseksi. Voisitko kenties tänä vuonna tehdä jotain paremmin takapihallasi tai kenties kokeilla parvekeviljelyä? Jokainen meistä haluaa tietysti katsoa lempiohjelmansa televisiosta, mutta voisiko niistä joidenkin aikana vaikka venytellä tai tehdä lihaskuntoliikkeitä? Tai ehtisikö ennen ohjelmaa käydä ulkona edes pienellä kävelyllä? Vielä viimeisenä vinkkinä: koska viimeksi teitte perheen kanssa yhdessä herkullisen arkipäivällisen? 

Suurin osa vapaa-ajan puuhastelusta virkistää kehon ohella myös mieltä. Uskallan väittää, että sillä on jopa suurempi merkitys mielen hyvinvoinnille kuin kehon. Kokeile, saatat yllättyä ja löytää uutta energiaa päiviisi!

PS. Oikeasti ihmisen ei tarvitsisi istua kuin syödessään ja vessassa, mutta siihen kai nyt on turha pyrkiä. Pääasia, että tekee jotain vähän paremmin kuin aiemmin. Se riittää.