Jäin eilen miettimään tätä kysymystä, kun keskustelin asiakkaan kanssa, joka oli kyllästynyt kuulemaan joka paikassa, kuinka hänen kaikki ongelmansa liittyivät aina lihavuuteen. Ihan kuin kaikki ongelmat poistuisivat, kun olisi laihempi. On totta, että monet sairaudet ja vaivat liittyvät voimakkaasti ylipainoon ja lihavuuteen ja moni vaiva helpottaa tai paranee painon laskiessa, mutta ehkä kyse onkin tyylistä puuttua näihin ongelmiin. En paneudu siihen sen tarkemmin, vaan keskityn miettimään nimenomaan otsikon kysymystä.
Nykymaailma ihannoi laihuuutta. Laihat koetaan onnellisemmiksi ihmisiksi ja he tuntuvat menestyvän lihavia kanssaeläjiään paremmin. Ja näinhän oikeasti valtaosa (uskallan yleistää näin räikeästi) ihmisistä ajattelee: jos olisin laihempi, olisin parempi ihminen, minusta pidettäisiin enemmän ja kaikki asiani olisivat paremmin. Kuvitellaan laihduttamisen olevan onnen tae, joka tuo/parantaa parisuhteen, työkuviot ja itsetunnon. Monella laihduttamisesta tulee koko elämän kestävä päähänpinttymä, jossa kaikkea syömistä tarkkaillaan ja koetaan huonoa omaatuntoa jokaisesta nautitusta herkkupalasta. Eivätkä nämä tarkkailijat läheskään aina edes ole lihavia. Heillä on vain päässään jokin hatusta vedetty kiloluku, jonka haluaisivat painaa ja tavoittelevat sitä paremman elämän toivossa.
Meidän kaikkien ei tarvitse näyttää elokuvien sankarittarilta eikä valokuvamalleilta. Painoindeksinkään mukaan ei ole mitään yhtä tavoiteltavaa ihannepainoa jokaiselle pituudelle, vaan normaali paino voi olla jopa 10-25kg:n haarukassa pituudesta riippuen. Plus että tutkimuksissa on todettu, että paljon liikkuva hieman ylipainoinen on oikeasti terveempi kuin vähän liikkuva laiha. Esimerkiksi kehon luiden kunnolle on hyödyllisempää pieni ylipaino kuin normaalipainon alaraja.
Kun puhutaan laihduttamisesta, ajatellaan aina yleensä pelkkää painonlaskua kilomäärissä, eikä esimerkiksi oteta huomioon liikunnan vaikutusta kehon koostumukseen. Kaksi samanpituista ihmistä voi painaa täysin saman määrän, mutta heidän kehonkoostumuksensa erilaisuuden myötä he saattavat näyttää täysin erilaisilta. Paljon liikkuva on yleensä kiinteämpi ja hyvän ryhdin ansiosta myös esimerkiksi vatsa näyttää litteämmältä.
Tämän (ja edellisen kappaleen) vuoksi suosittelisin lopettamaan vaakalla hyppäämisen ja ikuisen kilomäärien tuijotuksen. Lisää ennemmin vähän liikuntaa ja anna sen vaikuttaa positiivisesti ennen kaikkea mieleesi vaakasta välittämättä. Tai jos liikunta ei kiinnosta juuri nyt, hanki jokin muu harrastus, josta saat mielihyvää. Mieti yleensäkin asioita, joista tulet onnelliseksi juuri tänään tässä elämänvaiheessa tai mitkä koet yleensäkin elämässä tärkeiksi ja ala tehdä töitä niiden asioiden eteen. Todennäköisesti mitä enemmän nautit elämän muista asioista, sitä vähemmän enää pyrit tiettyyn kilomäärään. Jos painon tarkkailu on seurausta alavireisestä mielestä tai epämukavasta elämäntilanteesta, puutu ensin näihin syihin, älä seuraukseen. Itsetunto-ongelmat kuuluvat tähän samaan kategoriaan. Nämä ovatkin sitten täysin oman jutun aihe, johon varmasti vielä tulen palaamaan.
Miksi sitten pitää oikeasti laihduttaa? Jos ylipainoa on kertynyt reilusti ja painonnoususta tai muista elämäntavoista on aiheutunut terveydelle ongelmia (2-tyypin diabetes/verenpaineen/kolesteroliarvojen nousu/metabolinen oireyhtymä/alaraajojen nivelsäryt), on syytä laihduttaa. Moneen sairauteen voidaan vaikuttaa positiivisesti laskemalla painoa. Mutta senkin on syytä tapahtua järkevästi ja maltillisella tahdilla: jo 5-10% painonlasku vuoden aikana tuottaa tulosta. Tai jos olo on yksinkertaisesti liian tukala ja esimerkiksi päivittäiset toiminnot, kuten pukeminen, kenkien laittaminen, autoon ahtautuminen tai lasten kanssa touhuaminen käy liian hankalaksi ja raskaaksi, olisi ainakin syytä miettiä, voisiko painonpudotus helpottaa elämää.
Joko kävit viemässä vaakasi varastoon? Hyvä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti