Hyvä syöminen käytännössä

Voisin väittää taistelleeni paino- ja syömisasioiden kanssa koko elämäni. Olen ollut pullukka lapsi, kertarysäyksellä laihtunut normaali teini, pehmeähkö nuori ja vartaloaan liian ankarasti arvosteleva aikuinen. En edelleenkään osaa arvioida omaa peilikuvaani objektiivisesti, mutta tuskin siihen moni muukaan pystyy. Olen silti pikkuhiljaa oppinut hyväksymään vartaloni sellaisena kuin se on. Mutta ennen kaikkea olen löytänyt keinot hallita painoani ja tajunnut asiat, jotka siihen vaikuttavat. Rennosti ja ilman kokoaikaista stressaamista ja kyttäämistä.

Havahduin hetki sitten tajuamaan, miksi niin moni ihminen ei oikeasti löydä rentoa suhtautumista syömiseen. Joka paikasta (lähinnä mediasta) kuulee koko ajan erilaisia yksittäisiä "vinkkejä" terveyttä edistävistä tuotteista, elimistölle hyödyllisistä ruuista, painoon ja aineenvaihduntaan vaikuttavista yksittäisistä ruoka-aineista sekä erilaisista jipoista, joilla voi vaikuttaa omaan painoonsa. "Lisää chiliä, niin aineenvaihdunta paranee. Kun syöt ananasta, laihdut. Kun syöt samalla aterialla vain sitä ja tätä ja vältät tätä, niin laihdut. Rasvojen suhteen ollessa pielessä, olet tulehtunut ja voit huonosti. Hedelmien fruktoosi on pahasta, se muuttuu elimistössä rasvaksi." Tässä nyt vain muutamia esimerkkejä yksittäisistä väitteistä. Ei ihme, että tavallinen tallaaja menee sekaisin, että mitä ja miten pitäisi syödä, kun kaikenlaisia ohjeita ja uusia vinkkejä tyrkytetään joka puolelta. 

Aivan kuten minäkin, varmaan moni muukin on kokeillut yhtä ja toista vinkkiä. Minulla oli vaiheita, jolloin en syönyt roskaruokaa, söin joka päivä samanlaista kunnonruokaa, pidin kaikkia herkkuja suurina vihollisina ja rankaisin itseäni herkuttelusta (ainakin henkisesti), korvasin aterioita pirtelöillä, laskin tarkasti kaloreita ja punnitsin ruokani, välttelin hiilihydraatteja ym. Välillä paino tippui ja sitten taas jotenkin palasin vanhoihin tottumuksiin ja kaikki vaatteet näyttivät jälleen kamalilta. En nähnyt metsää puilta: ajattelin vain pienten yksittäisten tekijöiden merkitystä näkemättä kokonaiskuvan mättävän pahasti. Ei ollutkaan kyse yksittäisten tuotteiden valinnasta, vaan rytmini ja aterioitteni koot olivat vääränlaiset. Arkena söin pääsääntöisesti liian vähän ja viikonloppuni olivat epäsäännöllisiä ja korvasin aterioita silloin pelkällä karkilla tai söin muuten paljon. Yritin tuskissani saada ruokavaliostani liian täydellistä, enkä ymmärtänyt, että vähemmällä stressillä saisin paljon enemmän aikaan.

Itse asiassa jopa tutkimustulokset puhuvat tämän asian puolesta: mitä enemmän stressaat syömisestä ja mitä enemmän sinulla on kiellettyjä ravintoaineita, sitä varmemmin epäonnistut painonhallinnassa. Samoin kuin jos et välitä yhtään mitä syöt. Parhaiten normaalipainoisina pysyvät tai sen saavuttavat pysyvästi ne, jotka välittävät sopivasti, mutta eivät kiellä itseltään mitään. Tästä olen keskustellut myös asiakkaiden kanssa. Että onko pakko tavoitella täydellisyyttä, että voisiko vuosien saatossa voida hyvin ja olla onnellinen myös rennommalla suhtautumisella. Eiväthän fitnesskisaajatkaan ole koko aikaa kisakunnossa, mikä puhuu sen puolesta, ettei jäykkä ruokavalio sovi pitkäaikaiseen arkikäyttöön. Plus että kisaajat jojoilevat painonsa kanssa ja sitähän me emme halua - enää.

Niin mikä se avain sitten on? Tuollahan noita juttuja jo vilisi, mutta laitetaan tähän nyt vielä ne tiivistetysti. Suuret linjat = suuri vaikutus painoon ja hyvinvointiin. Yksittäiset valinnat = pieni vaikutus painoon ja hyvinvointiin. Mitä vähemmän stressaat, sitä onnellisempi yleisesti ottaen olet ja voit paremmin. Todennäköisesti myös arvostelet itseäsi vähemmän peilin edessä ja etsit vikoja itsestäsi.

Syö siis tasaisesti päivän aikana, syö nälän verran, ei alle tai yli, älä kiellä itseltäsi mitään ja nauti herkuista hyvällä omallatunnolla kohtuullisesti silloin kun siltä tuntuu.

Hedelmät ovat hyviä. Tiesitkin sen jo varmaan. (c) Jenni A